.Mika Wickströmin "Kalkki viivoilla" (2008)
”Olin niin kovassa kunnossa Melbournesta palattuamme, että olisin voinut aloittaa kilpakauden heti – ja missä sarjoissa tahansa.Ensimmäiseen kisaan oli kuitenkin vielä kuukauden päivät, joten Määttänen päätti tyydyttää menohalujani lisäämällä tehoja intervalleihin.”
Mika Wickströmin
"Kalkki viivoilla" kertoo urheilulukiota käyvästä Lassi Nymanista.
Nyman on urheilullisesti lupaava miehenalku. Oikeastaan yksi parhaista. Lassin
uskollisin valmentaja on hänen koko ikänsä ollut hänen oma isänsä, joka Lassin
sitä myöntämättä, elää omia nuoruusaikojaan Lassin juoksuharrastuksen kautta.
Lassin viimeisin juoksukausi ei sujunut liian hyvin ja kauden päätteessä
Lassi on jo hyvästelemässä koko juoksu-uraansa. ”Voitettu hopea on hävitty
kulta”, on lausahdus jota kirja (Lassi) hokee useampaan otteeseen. Lassin tietämättä hänen viimeisiä treenejään
ja kisojaan on käynyt katsomassa jo uransa "lopettanut"
huippuvalmentaja Artturi "Stoori" Määttänen. Paikallisen lehden
urheilutoimittaja järjestää kahdelle tapaamisen ja hetken päästä Lassi onkin
Määttäsen valmennuksessa matkalla kohti uransa huippua. Määttänen aloittaa
Lassin valmentamisen hyvin perusteista ja antaa Lassille kysymyksiä joihin
tämän täytyy järkeillä vastaus seuraavalle kerralle, kuten "Mitä on
itseluottamus?" Loppujen lopuksi Määttäsen monipuolisen valmentamisen ja Lassin
motivoituneen mielentilan ansiosta Nymanin ura lähtee jälleen nousuun...
Kirjan juoni on todella mukaansa tempaava (varsinkin jos itse on yhtään
urheilun perään) ja Wickström onnistuu kuvailemaan nuorenurheilijan arkea
todella uskottavasti. Varsinkin kirjan kilpailu kohdat ovat erittäin
jännittäviä ja tarkkaan kuvattuja. Teoksessa ei esiinny turhan paljon huumoria,
mutta en itse koe huumorin edes sopivan tästä aiheesta kertovaan kirjaan.
Tunnen, että jos kirjaan olisi tungettu "turhaa" huumoria, olisi se
saattanut vetää lukijan nopeasti pois kirjan tarinasta. Kirja on kuitenkin
loppujen lopuksi aika totinen teos.
Koen urheilun olevan todella lähellä sydäntäni ja suuri osa arkeani, joten
tästä syystä pääsin vielä astetta syvemmälle kirjan tarinaan. Kirja on todella
helppolukuinen ja mukaansa tempaava. Lukemisen aloitettua tarinaa on vaikea
jättää rauhaan edes hetkeksi. Uskon, että jokainen urheilun ystävä pitäisi
kirjaa mielenkiintoisena lukukokemuksena, mutta tietysti jos urheilua ei löydä
millään tasolla kiinnostavaksi, voi kirjan lukeminen olla todella tuskaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti